Aivot kuormittuvat helposti ylimääräisistä häiriötekijöistä ja keskeytyksistä. Kuormittuneet aivot eivät suoriudu tehtävistä yhtä tehokkaasti. Lähde: Pixabay

Kognitiivinen ergonomia

Kognitiivisen ergonomian keinoilla pyritään siihen, että työvälineet, -ympäristöt ja -tavat tukevat mahdollisimman laadukasta ja sujuvaa aivotyötä. Aivotyötä vaikeuttavat häiriöt, keskeytykset, liiallinen tietotulva sekä myös digitalisoituminen.

Kognitiivisen ergonomian tärkeys

Opiskelu on aivotyötä, jossa käytetään erilaisia kognitiivisia eli tiedonkäsittelyn toimintoja, kuten muistamista, oppimista, havaitsemista, kielellisiä toimintoja, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Aivojen tiedonkäsittelykyky on rajallinen ja ylimääräiset häiriötekijät kuormittavat aivoja. Kognitiivisen ergonomian keinoilla voit minimoida häiriötekijät ja tukea aivojen suorituskykyä. Saat tehokkaammin, nopeammin ja laadukkaammin asiat hoidettua ja tuet samalla hyvinvointiasi.

Kognitiivisen ergonomian keinoja

Aivotyöstä saat sujuvampaa kognitiivisen ergonomian keinoilla, kuten keskeytyksien minimoimisella, häiriöiden vähentämisellä, tietotulvan hallinnalla ja työn tauotuksella.


Keskity yhteen asiaan. Keskeytykset ovat osa työskentelyä, mutta ne vaikeuttavat työn tekoa, jos niitä tulee jatkuvasti. Keskeytys siirtää huomion pois tehtävästä ja se saattaa jopa jäädä kokonaan hoitamatta.

  • ​​​​​​​Varaa keskittymistä vaativiin tehtäviin aikaa kalenterista ja hiljennä tuolloin älylaitteiden ilmoitukset.
  • Ryhmätyöskentelyn aikana sopikaa milloin keskitytään omaan tekemiseen ja milloin pohditaan asioita yhdessä.
  • Unohda multitaskaaminen ja suorita yksi tehtävä kerrallaan.
  • Listaa päivän tehtävät to do - ja muistilistojen avulla ja suorita yksi tehtävä kerrallaan.


Vähennä häiriötä. Häiriöt lisäävät aivokuormaa ja häiritsevät työskentelyä. Puhehäly häiritsee etenkin lukemista, taustalla liikkuvat kohteet häiritsevät visuaalisia tehtäviä ja muistamista.

  • Hiljennä älylaitteiden ilmoitukset hyödyntämällä älä häiritse -tilaa.
  • Peitä puhehäly korvatulpilla, vastamelukuulokkeilla tai musiikilla. On yksilöllistä, mikä musiikkityyli auttaa keskittymään, mutta instrumentaalinen musiikki toimii monelle.
  • Valitse työpisteen ympärille näköestettä ehkäisemään häiriötä liikkuvista kohteista.
  • Suosi rauhallisia ympäristöjä paljon keskittymistä vaativien tehtävien tekoon.


Hallitse tietotulvaa. Erilaisten viestintäkanavien kautta vastaanotetaan jatkuvasti suuret määrät tietoa. Muistettavia asioita on paljon ja on vaikeaa löytää oleelliset asiat kaiken sen tiedon seasta.

  • Varaa sähköpostien lukemiseen ja vastaamiseen oma aika.
  • Hyödynnä sähköpostin ominaisuuksia: jaa tärkeät sähköpostit kansioihin josta niiden löytäminen on helpompaa, käytä älä häiritse -tilaa.
  • Kirjoita kalenteriin tai muualle ylös menot ja tapaamiset, jotta muisti ei kuormitu turhaan.
  • Hyödynnä to do- ja muistilistoja.


Tauota työskentelyä. Tauotus parantaa työn tuloksellisuutta. Taukojen jälkeen työskentely on sujuvampaa ja virheitä tehdään vähemmän. Taukojen avulla ehkäistään työuupumusta ja säilytetään mielenkiinto asiaan.

  • Pidä taukoa kun keskittyminen herpaantuu jatkuvasti, ajatukset harhailevat ja kirjoittamisesta tai lukemisesta tulee hidasta.
  • Kognitiivisesti haastavien tehtävien aikana pidä taukoja jopa 30 minuutin välein.
  • Tauolla voit tehdä lähes mitä tahansa. Pyri kuitenkin liikkumaan tauollasi edes hieman, varsinkin jos työskentelet istuen. Voit myös kokeilla lyhyitä päiväunia.

Opiskelutekniikat kuntoon!

Suosi harjoituskokeita ja opiskelun hajauttamista. Nämä opiskelutekniikat on todettu kaikista tehokkaimmiksi. Harjoituskokeissa opiskelu tapahtuu aiheeseen liittyviin kysymyksiin tai tehtäviin vastaamalla. Voit tehdä harjoituskokeista juuri itsellesi sopivat. Opiskelun hajauttaminen tarkoittaa sitä, että materiaali opiskellaan pidemmällä aikavälillä. Älä yritä oppia kaikkea juuri ennen koepäivää, vaan hajauta opiskelu tasaisesti koko kurssin ajalle. Muista myös pitää välipäiviä opiskelussa.

Kokeile selittämistä, kehittävää kuulustelua ja lomittaista harjoittelua. Nämä tekniikat ovat kohtuullisen hyödyllisiä, ne eivät välttämättä sovellu jokaiselle tai jokaiseen oppiaineeseen. Selittäminen tarkoittaa vastauksien tai ratkaisujen syiden selittämistä. Kehittävässä kuulustelussa vastataan kysymykseen "Miksi?". Esimerkiksi "Miksi tämä tosiasia on näin?". Näissä tekniikoissa yhdistelet ja jäsentelevät tietoa, mikä tehostaa oppimista. Lomittainen harjoittelu tarkoittaa, että yhtä asiaa ei opiskella kokonaan loppuun ja sitten siirrytä seuraavaan, vaan asioita opiskellaan lomittain.

Unohda yhteenveto, korostus, uudelleenluku ja avainsanojen käyttö. Nämä opiskelutekniikat on todettu tehottomiksi, vaikka ne ovat yleisesti käytettyjä. Korvaa nämä tekniikat hyödyllisemmillä menetelmillä.


Linkkejä!

Tutustu lisää CampusMoWen nettisivuilla olevaan materiaaliin tauoista ja hyödynnä taukoliikuntavideoita (linkki): Tauon paikka

Perehdy Työterveyslaitoksen sivuilla tarkemmin kognitiiviseen ergonomiaan (linkki): Aivotyö sujuvaksi



Lähteet

Materiaali on luotu osana opinnäytetyötä. Tutustu aiheeseen syvällisemmin opinnäytetyön kautta (linkki): Korkeakouluopiskelijan aivoterveyden edistäminen


  • Työterveyslaitos. (n.d.-a). Aivotyö sujuvaksi. Haettu 20.10.2022 osoitteesta https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/aivotyo-sujuvaksi
  • Heusala, T. (2021). Aivotyölle rauhaa. Työterveyslääkäri-lehti. https://www.terveysportti.fi/
  • Kalakoski, V., Selinheimo, S., Paajanen, T., Ylisassi, H., Käpykangas, S., Valtonen, T., Turunen, J., Ojajärvi, A., Toivio, P., Lahti, H., Järnefelt, H. & Hannonen, H. (2020). SujuKe – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla: interventiotutkimuksen loppuraportti. https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618955
  • Goltz, F., & Sadakata, M. (2021). Do you listen to music while studying? A portrait of how people use music to optimize their cognitive performance. Acta psychologica, 220, 103417. https://doi.org/10.1016/j.actpsy.2021.103417
  • Huotilainen, M. (2021). Aivosi tarvitsevat tauon: Taukokulttuurin elvytysopas. Tuuma.
  • Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. (2013). Improving Students' Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology. Psychological science in the public interest, 14(1), 4-58. https://doi.org/10.1177/1529100612453266